Yle uutisoi muutama viikko sitten Arvot 360 –tutkimuksesta.  Se perustuu noin 4000 18-79-vuotiaan suomalaisen haastattelun ja eri taustamuuttujien analysointiin.

Alueelliset erot näkyvät suomalaisten arvoissa ja asenteissa. Pääkaupunkiseudulla elää kokeilunhaluisia individualisteja, mutta yhteiskunnan luokkajako on jo historiaa.

Tutkimuksen teki Insight360 -yhtiö. Tuon tutkimuksen mukaan me suomalaiset jakaannumme nykyään seuraavanlaisiin ryhmiin:

  • kokeilunhaluiset individualistit (23 %)
  • hyväntahtoiset hengelliset (19 %)
  • yhteisen hyvän puolustajat (17 %)
  • turvallisuushakuiset patriootit (15 %)
  • passiiviset minäkeskeiset (14 %)
  • tiedonhaluiset vetäytyjät (12 %)

Ryhmät jakautuvat asenteiden, elämäntavan ja asuinpaikan mukaan eri puolille maata. Kyseessä on siis osittain sama ilmiö kun entisaikojen ”kaupunki vastaan maaseutu”-asetelma, mutta silti aivan jotain muuta. Tutkimus jakaa meitä ryhmiin elämäntapojemme ja arvojemme perusteella, ei vain maantieteellisen sijainnin.

Ja hyvä niin, koska melko mustavalkoisin opein on kansakuntaamme opetettu. Hersyvintä luettavaa hetkeen on ollut ystävän käsiin erään varaston kätköistä osunut Erkki Mielosen Luonneoppi (1959). Kirjan lukija on alleviivannut itselleen tärkeitä kohtia ajatuksissaan varmasti aito oppimisen halu.

Luonneoppia lukiessäni mietin tätä tutkimusta ja sitä, miten ihmeessä asioita on voitu ihan lähimenneisyydessä pohtia näin. Ja tätä oppikirjaa on varmasti käytetty vielä 60- ja 70-luvuillakin, en usko, että olemme niin nopeassa tahdissa uudistautuneet. Voitte itse laskea, milloin nämä opit ovat vielä olleet asenteellisesti täysin ”hyötykäytössä”.

”Kaupunkilainen on ”järki-ihminen”, maalainen ”tunneihminen”. Edellinen menestyy epähavainnollista ajattelua (matematiikkaa ym.) vaativissa tehtävissä, hän lukee paljon ja on varustettu nopealla ja hoksaavalla älyllä.

Maalainen on vakaampi, lämpimämpi ja tasa-painoisempia. – käytännöllinen toiminnan ihminen, jolle teoreettisluonteinen pohdinta on vierasta.

Ajattelisitko sinä ihmisen kohdatessasi asioita näin? Puhumattamaan siitä, johtaisitko heitä näin?

Huono puoli tästä hauskuudesta oli se, että jäin miettimään, millaisia oletuksilla työelämässä meitä tänäkin päivänä käsitellään. Vaikka emme olisi Mielosen Luonneopista kuulleetkaan.

Miten voit olla aidossa vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, jos et ymmärrä riittävän laajasti hänen arvomaailmaansa, ajatuksiaan ja taustojaan.  Ihan tiedoksesi. Et mitenkään.