Humppila on pieni kunta, joka on korvannut kahden johtavan viranhaltijan roolit jakamalla töitä uudelleen ja ottamalla käyttöön tekoälyagentteja.
Taannoin Helsingin Sanomat kertoi, että kunnanjohtaja on pystynyt valmistelemaan kunnan hallintosäännön, kuntajohtamisen Raamatun, liitteitä tekoälyn avulla päivässä, kun muuten siihen olisi oman arvionsa mukaan mennyt koko syksy muiden töiden ohessa.
Olen toiminut 30 vuotta kunnan erilaisissa luottamustehtävissä. Siksi jäin miettimään uutista erityisesti siitä näkökulmasta, mitä tekoälyn käyttöönotto kunnassa tarkoittaa luottamushenkilön ja viranhaltijan väliselle suhteelle ja päätöksenteon luottamukselle.
Kunnan päätöksenteossa valmisteluun pitää voida luottaa
Yksi olennainen asia päätöksentekijän ja valmistelijan rooleissa on se, että valmistelija valmistelee ja päätöksentekijä pystyy luottamaan valmistelun sisältöön. Sen jälkeen hän tuo siihen oman näkemyksensä ja kokemuksensa mukaan ja tekee päätökset.
Olen näinä vuosina oppinut melkoisesti kuntalaista, hallintolaista, hallintosäännöistä ja niistä sääntelyistä, jotka ohjaavat kunnan päätöksentekoa.
Jos hallinto- ja henkilöstöjohtajamme toisi nyt esittelyyn hallintosäännön, jonka hän kertoisi tehneensä tekoälyavusteisesti, tietäisin, että hän on osannut tarkistaa sen ja tietäisin, että se on lain ja pykälien mukainen. Osaisin myös itse hyvin tulkita sitä.
Mutta jos olisin kokematon luottamushenkilö, jolle ei vielä olisi syntynyt käsitystä kuntajohtamisen sääntelyn raameista, en ehkä tuntisi itse tekoälyä ja sen mahdollisuuksia enkä ehkä tuntisi kunnan viranhaltijoitakaan. Silloin saattaisi minulle syntyä epäilyksen siemen.
Tässä on mielestäni yksi olennainen kysymys, josta tekoälystä kunnissa puhuttaessa pitäisi puhua paljon enemmän. Tekoäly voi nopeuttaa valmistelua valtavasti, mutta samalla meidän pitää huolehtia siitä, että päätöksentekijä ymmärtää, mihin valmistelu perustuu ja pystyy luottamaan siihen.
Tekoäly muuttaa myös viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta
Kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen vuorovaikutus vaatii syvää luottamusta. Ne ristiriidat, joita kuntakentältä kuuluu, ovat mielestäni hyvin usein epäluottamuksen synnyttämiä, eivät niinkään asioiden.
Tekoäly voi tuoda tähän suhteeseen uuden ulottuvuuden. Kun valmistelun tekemisen tapa muuttuu ja tekoäly pystyy tekemään aikaisemmin paljon aikaa vaatineita tehtäviä nopeasti, muuttuu samalla käsitys siitä, mitä valmistelulta voidaan odottaa ja miten sen laatua arvioidaan.
Se ei tarkoita, että tekoäly olisi ongelma. Päinvastoin. Itse näen tekoälyssä paljon mahdollisuuksia myös kuntien toiminnassa. Monen asian nopeuttamista ja joustavoittamista, erityisesti siten, että aikaa jää vaativimpiin asioihin.
Kuntien tekoälyssä on paljon mahdollisuuksia, mutta kokeilut eivät yksin riitä
Kun peilaan asiaa luottamushenkilön roolista ja kokonaisuudessaan Suomen tekoälykeskustelua tällä hetkellä, minulle tulee näkemys siitä, että me toimimme erillään.
Tästä mielestäni kertoo se, että joitain päiviä Humppilan uutisoinnin jälkeen, eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti oma-aloitteisesti tutkittavaksi tekoälyn käytön kunnallisessa viranomaistoiminnassa.
Teemme hyviä, joskus vähemmän onnistuneita kokeiluja. Huonoimmillaan järjestämme itsemme tilanteeseen, jossa jokainen siiloutuu jälleen jonkin teknologian tai toimintatavan vangiksi.
Ja sellaiset niin sanotut ”otetaan muilta hyviä käytäntöjä käyttöön” -ajatukset jäävät jälleen kerran juhlapuheiksi.
Kuntien tekoälyn käyttöönotossa olisi mielestäni olennaista katsoa yksittäisiä kokeiluja pidemmälle. Mitä tekoäly tarkoittaa kuntien johtamiselle, päätöksenteolle, valmistelulle, henkilöstölle ja luottamushenkilöiden työlle? Miten varmistetaan osaaminen ja se, että päätöksentekijä ymmärtää edelleen sen kokonaisuuden, josta hän päättää?
En myöskään ole kovin vakuuttunut siitä, että ylemmät poliittiset päätöksentekijät eduskuntaa myöten osaavat peilata sitä tulevaisuuden murrosta, jota tämä kaikki tulee aiheuttamaan ja osin jo aiheuttaa.
Uteliaisuudella ja ilollahan kaikkeen teknologiaan on hyvä suhtautua. Mutta tämän kokoisessa maassa, kun meitä on aika vähän, olisi mielestäni hyvä pikkuhiljaa koota keskustelua ja asioita terävämmin yhteen.
Tekoälyn käyttöönotto kunnissa ei ole vain tekninen kysymys. Se liittyy myös siihen, miten kuntaa johdetaan, miten päätöksiä valmistellaan ja tehdään, millaista osaamista kunnissa tarvitaan ja ennen kaikkea siihen, miten luottamus viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä säilyy.
Jos kehität tekoälytyökaluja kuntasektorilla tai kuntasektorille ja haluat aiheeseen asiantuntijanäkemyksiä luottamushenkilön näkökulmasta, soita tai laita viestiä 044 7105312, katri@vuorovaikutusteollisuus.fi.